Ensimmäiset vuodet olivat melkoista lentämistä, ja elämänrytmit olivat sekaisin, koska tein pitkiä työputkia aina kolmisen viikkoa kerrallaan, ja lensin Pinon luokse yleensä viikoksi kerrallaan ensin Walesiin, sitten Venetsiaan ja lopuksi Belgiaan. Toki hänkin kävi paljon Suomessa, ja mahtuu tuohon etäsuhdeaikaan myös pitempiä jaksoja Venetsiassa, kuten kolme kuukautta kesällä 2011.
Mikään ei ollut ihanpaa kuin se tunne, kun toinen oli vastassa lentokentällä, ja näimme erossa vietettyjen viikkojen jälkeen taas toisemme. Eron hetkellä, jälleen lentokentällä, koimme yhä uudelleen pienen kuoleman, kun toinen meni lähtöporteista sisään, ja toinen jäi ulkopuolelle surullisena heiluttelemaan.
Vietimme arjen keskellä päivittäin aikaa skypessä, ja jossain vaiheessa rupesimme inhoamaan koneella roikkumista, vaikka ilman tätä mahdollisuutta meille olisi tuskin koskaan muodostunut parisuhdetta. Kerran lensin yhden päivän vapailla Helsingistä Venetsiaan, ikävä toisen luokse fyysisesti oli niin kova.
Mikään ei ollut ihanpaa kuin se tunne, kun toinen oli vastassa lentokentällä, ja näimme erossa vietettyjen viikkojen jälkeen taas toisemme. Eron hetkellä, jälleen lentokentällä, koimme yhä uudelleen pienen kuoleman, kun toinen meni lähtöporteista sisään, ja toinen jäi ulkopuolelle surullisena heiluttelemaan.
Vietimme arjen keskellä päivittäin aikaa skypessä, ja jossain vaiheessa rupesimme inhoamaan koneella roikkumista, vaikka ilman tätä mahdollisuutta meille olisi tuskin koskaan muodostunut parisuhdetta. Kerran lensin yhden päivän vapailla Helsingistä Venetsiaan, ikävä toisen luokse fyysisesti oli niin kova.
Kolme vuotta sitten muutin lopullisesti Belgiaan, ja samana vuonna rupesimme suunnittelemaan häitä. Pyörittelimme asiaa edestakaisin, koska emme halunneet käyttää omaisuuksia juhlien järjestämiseen, ja meille oli itsestäänselvää, että juhlamme olisivat Venetsiassa. Saimme lopulta vietettyä ihanat juhlat, joista olemme ikuisesti onnellisia.
Nyt kolmen Belgiassa vietetyn vuoden jälkeen meidän perhettä odottavat kuitenkin uudet seikkailut, jotka ovat jo aivan ovella. Minulta kysyttiin alkuvuodesta, että miltä tuntuisi vaihtaa maisemaa? Kuultuani määränpään, se tuntui kuin unelmien täyttymykseltä, enkä tarvinnut paljoakaan aikaa sulatella asiaa. Elämä osaa yllättää, silloin kun sitä vähiten odottaa!
Päätös muutosta syntyi siis yllättävän kivuttomasti. Singapore tuntui liian suurelta mahdollisuudelta ohittaa, vaikka se kaukana onkin. Tärkeintä meille on, että uusi maa on turvallinen, terveydenhuolto ja koulutus ovat maailman huippua, sekä käytännönasiat toimivat. Eräs suuri plussa on, että pääsemme kätevästi reissaamaan ympäri sitä puolta maailmaa, ja Australiakin on jo paljon lähempänä.
Haaveileminen kannattaa aina, sillä toisinaan unelmat toteutuvat! Joskus meille suodaan sellaisiakin asioita, joista olimme jo kokonaan luopuneet. HAUSKAA VAPPUA YSTÄVÄT!
Kaikki kuvat lainasin Henna:lta!
Nyt kolmen Belgiassa vietetyn vuoden jälkeen meidän perhettä odottavat kuitenkin uudet seikkailut, jotka ovat jo aivan ovella. Minulta kysyttiin alkuvuodesta, että miltä tuntuisi vaihtaa maisemaa? Kuultuani määränpään, se tuntui kuin unelmien täyttymykseltä, enkä tarvinnut paljoakaan aikaa sulatella asiaa. Elämä osaa yllättää, silloin kun sitä vähiten odottaa!
Päätös muutosta syntyi siis yllättävän kivuttomasti. Singapore tuntui liian suurelta mahdollisuudelta ohittaa, vaikka se kaukana onkin. Tärkeintä meille on, että uusi maa on turvallinen, terveydenhuolto ja koulutus ovat maailman huippua, sekä käytännönasiat toimivat. Eräs suuri plussa on, että pääsemme kätevästi reissaamaan ympäri sitä puolta maailmaa, ja Australiakin on jo paljon lähempänä.
Haaveileminen kannattaa aina, sillä toisinaan unelmat toteutuvat! Joskus meille suodaan sellaisiakin asioita, joista olimme jo kokonaan luopuneet. HAUSKAA VAPPUA YSTÄVÄT!
Kaikki kuvat lainasin Henna:lta!
No comments:
Post a Comment