Nollasta sataan

Yleensä kävelen töihin, mutta tänään päätin jostakin syystä ottaa bussin. Olimme tehneet matkaa sujuvasti 5 min., kun bussi pysähtyi. Oh fuck!! Menen kuskin luokse, ja toteamme, että edessämme on iso ajoneuvo, joka tukkii tien siirrellessään lastia kadulta. Hyppään ulos bussista ja menen toisen ajoneuvon kuljettajan luokse kysymään, että kauanko kestää. Saan epämääräisen vastauksen, ja palaan takaisin bussiin. Kysyn kuljettajalta, emmekö voisi kiertää toiselta kadulta, ja selitän, ettei väliin jäisi edes yhtään pysäkkiä. Saan lähes vihaisen vastauksen, ettemme voi. Kysyn vielä: "Miksi emme?" En saa järkeviä perusteluja: "Näin vaan on." Odotamme 15 min. kunnes pääsemme jatkamaan matkaa. Tämä kuvastaa hyvin täkäläistä ajattelutapaa yleisellä tasolla. Sääntöjä noudatetaan pilkun tarkasti, eikä improvisoinnille ole sijaa. Usein tuntuu, etteivät ihmiset edes vaivaudu miettimään, miksi toimimme jollakin tietyllä tavalla; säännöt ovat olemassa ja niiden mukaan eletään. Ongelmanratkaisutaidot ovat vähän niin ja näin...

Belgialaiset ovat oppineet ottamaan rennosti. Sen huomaa julkisessa liikenteessä, asiakaspalvelussa ja päivän politiikassa. Miksi hermostua turhaan, kun asioihin ei voi kuitenkaan vaikuttaa haluamallaan tavalla. Täällä jos rupeaa vaatimaan, peli on menetetty. Pidän ystävällisyyttä ja käytöstapoja tilanteessa kuin tilanteessa hyveenä, mutta rajansa kaikella.

Politiikassa myllertää. Belgia on hyvä esimerkki siitä, miten keskiluokka kantaa suurimman painon yhteiskunnan pyörittämisestä harteillaan. Aloilla, joilla tehdään vuorotyötä, vuorotyölisät on leikattu jo aikoja sitten. Sunnuntaikorvaus on 56%, ja sitä verotetaan normaalia kovemmin, koska se tulkitaan lisätuloksi. Samoin lomarahojen verotuksen kansssa, käteen jää 40%. Tuloverotus on teollisuusmaiden kovinta, sairaanhoitajan palkasta se tarkoittaa 40%. Tässä vain muutama esimerkki.

Olen jutellut verotuksesta useamman belgialaisen kanssa, ja he ovat ylpeitä siitä, että täällä kaikki tienaavat suunnilleen saman verran tuloista huolimatta. Systeemi ruokkii harmaata taloutta, ja on edullinen hyvätuloisille, koska maksimituloverotus on alle 50%. Keskiluokka maksaa veronsa mukisematta, ja on kiitollinen siitä, että on töitä. Samaan aikaan herrat ja rouvat korottavat omia etujaan, koska heillä on siihen varaa, ja he voivat niin tehdä.

Maailma on täynnä epäoikeudenmukaisuutta ja harmituksen aiheita, joista voi, ja pitää puhua, mutta tärkeintä elämässä ovat ihan muut asiat. Ne kumpuavat sisäisestä rauhasta, ja siitä, että osoitamme sanoin ja teoin rakkautemme läheisillemme. Maailmaa voidaan muuttaa, mutta muutos lähtee minusta ja sinusta, pienistä asioista omassa elämässämme, ei toisista ihmistä. Koitan muistaa tämän, kun hermostun seuraavan kerran bussissa, tai jostakin muusta syystä.